sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Hawaii

Moi!

Kotiuduttiin eilen Hawaiilta takaisin tänne lumiseen Nebraskaan ja huomenna on paluu tavalliseen arkeen. Olisin hyvin voinut jäädä Hawaiille vielä toiseksi viikoksi, mutta pakko se kai on kouluun jossain vaiheessa mentävä takaisin... Nyt oon tositosi väsynyt joten jätän kirjoitukset tällä kertaa vähän vähemmälle. Niinhän sitä sanotaan että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.

Toivottavasti näistä kuvista välittyy se ilo joka oli hyvin hyvin läsnä meidän matkallamme. Hawaii oli tosi inspiroiva paikka, joskus maisemat vetivät täysin sanattomaksi. Waikiki, jossa meidän hotelli sijaitsi, kuhisi turisteja ja oli täysin ihmisten rakentama, mutta päästiin myös onneksi näkemään millainen Hawaii aidosti on. Pääsin tutustumaan aivan ihaniin ihmisiin eri puolilta maailmaa, enkä vaihtaisi tätä kokemusta mihinkään.

















Yhdysvaltojen kauneimmaksi äänestetty ranta





















Anni     

tiistai 2. helmikuuta 2016

A Head Full Of Dreams

Moi!

Taas on muutama viikko vierähtänyt viime postauksesta. Tänään ulkona on semmoinen lumimyrsky ettei ikkunoista näe pihalle, joten saatiin vapaapäivä koulusta. Päätin siis istahtaa alas ja jakaa kuulumiset nyt kun ei ole kiire mihinkään. Vaikka tykkäänkin täällä koulusta tosi paljon ylimääräiset vapaapäivät on aina kivoja. Se on yksi hyvä puoli siinä että asuu osavaltiossa jossa on kaikki neljä vuodenaikaa. Floridassa ei snow dayt taida kovin yleisiä olla...

Viime viikolla oli poikien koristurnaus keskiviikosta perjantaihin. Meidän koululla on erittäin hyvä poikien korisjoukkue, ja perjantaina kultamitalit roikkuivat kaulassa voiton kunniaksi. Meidän koululla oli joka pelipäivä eri pukeutumisteema, ideana oli näyttää yhtenäiseltä ja kannustaa meidän joukkuetta hauskalla tavalla. Keskiviikko oli "wild Wednesday", torstai "throwback Thursday" ja perjantai "frat boy -Friday". Tässä kuvassa meidän throwback Thursday -asuista:


Mä alan tänään jo varmaan vähän pakkailemaan Hawaiia varten... Tämä osoittautui aika lyhyeksi viikoksi, koska aika suurella mahdollisuudella huominenkin koulupäivä perutaan ja mä otan omaa lomaa perjantaina ton reissun takia. Kunhan lentoja ei aleta perumaan, tämä sää tuli mulle ihan täydelliseen aikaan. 

Tajusin, että kun tuun takasin Hawaiilta, meidän joukkueella on ainoastaan yksi korismatsi jäljellä. Ja sitten alkaa kausi olemaankin aika lailla paketissa. Jotenkin vähän haikea ajatus miten vähän treenejä ja pelejä enää jäljellä. Oon tosi iloinen että aloitin koripallon silloin viime vuoden puolella. Oon saanut paljon uusia ystäviä meidän joukkueesta, sellaisia joihin en olisi välttämättä tutustunut yhtä hyvin ilman koripalloa, ja tää on ollut myös yksi opettavaisimmista kokemuksista ikinä. Päällimäisenä ehkä itselleen nauramisen taito ja tietynlainen itsevarmuus tai -luottamus. Se kun tajuaa että teki juuri jotain jota ei olisi koskaan uskonut tekevänsä on aika mahtava tunne.


Anni


sunnuntai 10. tammikuuta 2016

changes, chances

Moi!

Ja ihanaa alkanutta vuotta kaikille!

Mulla on kouluun paluu alkanut aika mukavan hitaalla tempolla. Me saatiin lukukauden ekana päivänä vaihtaa kursseja, ja mun lukujärjestyksestä löytyy nyt muun muassa weights joka on siis liikuntaa mutta keskittyy pääasiassa lihaskunnon kohottamiseen, sekä hpc tv eli mediakurssi, jossa tehdään noin viikoittain meidän koulun omaa uutislähetystä.

Sain yhden asian raksittua bucket listaltani kun käytiin eilen kavereiden kanssa katsomassa kauhuelokuva "the forest" leffateatterissa. En oo mikään kauhuleffa-ekspertti koska ennen inhosin niitä, joten en oikeen osaa sanoa että oliko se katsomisen arvoinen vai ei. Kyllä se aina silloin tällöin säikäytti. Oon alkanut tykkäämään pelottavista leffoista, mutta niissä ei koskaan oo onnellista loppua mikä on ihan ärsyttävää... :-D

Mulla ei ole kuvia tullut otettua hirveesti viime aikoina, joten päätin tällä kertaa vaan lisätä muutaman sekalaisen kuvan mun kännykästä tähän postaukseen. Jotkut on otettu ehkä viikko sitten, toiset noin 3 kuukautta sitten.








Mulla on yksi uuden vuoden lupaus jonka aion pitää. Ostin nimittäin viime kesänä päiväkirjan juurikin tätä vaihtovuotta varten, ja viime vuoden puolella kirjoitin siihen ehkä huimat kolme tai neljä kertaa... Mun lupaus on siis kirjoittaa jotain joka päivä, koska rakastan sitä kun voin vuosien päästä palata tähän hetkeen ja lukea omia ajatuksia ja tuntemuksia ja hassuja yksityiskohtia jotka muuten saattaisivat päästä unohtumaan. Hauskaa on myös se, että voin jättää mun päiväkirjan lojumaan auki minne tahansa, koska ei kukaan ymmärrä mun höpötyksiä suomeksi :-D 

Pääsen vihdoin tännekin kirjoittamaan kun asia on satavarma, että helmikuussa lähden viettämään omaa spring breakiani Hawaiille! Mun vaihtarijärjestö järjestää siis matkoja eri kohteisiin täällä Yhdysvalloissa ja helmikuun 6-13 pääsen vaihtamaan maisemia viikoksi Nebraskan lumikinoksista Hawaiin hiekkarantoihin. Mun hyviä vaihtarikavereita on myös lähdössä tuonne reissuun, mä oon niin innoissani! 

Vielä viimeisenä haluan omistaa pari sanaa yhdelle mun parhaista ystävistä Suomessa joka huomenna täyttää 18 vuotta. Aino jos luet tätä niin tiedäthän että sä oot mulle ihan hirveän tärkeä. Ikävä on kova mutta voi sitä jälleennäkemisen riemua sit kun kesällä taas nähdään. Sä oot nyt käytännössä aikuinen, mutta ei se tarkoita että sun pitäisi millään tavalla muuttua koska sä oot täydellinen juuri sellaisena kun oot. Ajelethan varovasti.... 

<3 Anni   






 

tiistai 29. joulukuuta 2015

Christmas

Moi!

Täällä vietetään parhaillaan joululoman viimeistä viikkoa aika rennoissa tunnelmissa. Meidän perheeseen syntyi viikko sitten uusi perheenjäsen ja kaikki on aika haltioissaan siitä pikkuisesta.

Joulua vietetään täällä 25. päivänä toisin kuin Suomessa. Päivä alkoi ihanalla jouluaamiaisella jonka jälkeen alettiin availemaan paketteja. Oli ihana seurata sitä riemua joka seurasi kun mun 4- ja 7-vuotiaat host-siskot näkivät kaikki ne paketit kuusen alla.


Lahjojen avaamisen jälkeen suunnattiin autolla kohti mun host-isovanhempien maatilaa. Siellä vietettiin viikonloppu syöden jouluruokia, pelaten lautapelejä ja päästiin myös kelkkailemaan kun joulupäivänä satoi maahan lunta. Mä sain paketin Suomesta jossa oli isot kasat suklaata, salmiakkia ja glögiä. Mähän päätin sitten ottaa sen glögin mukaan maatilalle että päästään kaikki maistamaan mun lemppari joulujuomaa. Innoissani aloin keittämään sitä ja kun alettiin juomaan vähän ihmettelin kun se maistui niin ihmeen vahvalta. Tajusin vähän myöhässä että sehän oli siis glögijuomatiiviste... 


Kaiken kaikkiaan mulla oli kuitenkin tosi ihana joulu, se meni vaan ohi ihan liian nopeesti niin kuin yleensä. Nyt on viimeiset päivät tätä vuotta jäljellä, ihan outo ajatus että kohta on taas tammikuu.. Tuntuu että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin vuodet kuluu ohitse.

Joka tapauksessa, mä haluan toivottaa kaikille riemukasta uutta vuotta!! Mä oon aika innoissani tästä tulevasta vuodesta, tehdään siitä paras ikinä :-)

Anni
   

sunnuntai 13. joulukuuta 2015

windswept

Moi!

Päätin taas pienen tilannepäivityksen tänne tulla tekemään. Viime viikko koostui pääosin koripallosta, kuorosta, koripallosta, host äidin synttäreistä, koripallosta, joululahjaostoksista ja koripallosta. 

Meillä on koris-treenit joka maanantai, keskiviikko ja torstai, tiistait ja perjantait on tavallisesti pelipäiviä, ja viime lauantaina oli vielä turnauskin. Mä oon edelleen hyvin taitamaton, mutta mistä oon onnellinen on että oon oikeasti oppinut nauttimaan koripallosta. On ihanaa olla osa meidän joukkuetta, tää on ehdottomasti kokemus jota en Suomessa olisi koskaan tullut saamaan. Jos joku olisi kesällä sanonut mulle että puolen vuoden päästä sä pelaat koripalloa, en olisi varmaan uskonut.

Mutta sitä vartenhan tänne tultiin. Ylittämään itsensä ja ottamaan haasteita vastaan.

Ens viikon suunnitelmat on vielä auki, loppuviikosta pitää varmaan alkaa valmistautumaan semester finals -kokeisiin. Ja sitten päästäänkin jo viettämään joululomaa.

Välillä ajattelen että oon ollut täällä jo niin kauan, mutta oikeastaan se vaan tuntuu siltä. Enhän mä oo ollut täällä edes puolta vuotta. “Foreign exchange student” on alkanut tuntumaan vähän tyhmältä nimitykseltä, ainahan mä oon täällä ollut. Host äitikin nauroi kerran kun se katsoi vanhoja kotivideoita vuosien takaa, että miksei Annia näy missään? 


Mä oon kerännyt paljon ihania muistoja tän matkan varrella, mutta mulla on tunne että kaikista parhaimmat muistot odottaa vielä edessäpäin.


<3 Anni

sunnuntai 29. marraskuuta 2015

Thanksgiving

Moi!

Taas on vierähtänyt muutama viikko siitä kun viimeksi kirjoitin. Koulu on pitänyt mut hyvin kiireisenä, ei oo hirveästi tekemisen puutetta viime viikkoina ollut... Aamuisin oon yleensä koululla jo seitsemän aikaan kun oon mukana meidän koulun one act -ryhmässä. Me siis harjoitellaan näytelmää jolla kilpaillaan muita kouluja vastaa. Mulla ei itse ole roolia meidän näytelmässä, vaan autan valojen, lavan ja roolihenkilöiden meikkien kanssa.

Koripallo-kausi alkoi myös pari viikkoa sitten, ja mä oon nyt osa meidän koulun koris-joukkuetta. Suomessa oon kokeillut korista vaan liikunnan tunneilla, ja ihan rehellisesti sanottuna oon muihin verrattuna aika onneton :-D Koulujen urheilujoukkueet on kuitenkin niin vahva osa amerikkalaista kulttuuria, ja iso eroavaisuus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä, että kun kerran täällä ollaan niin pakko sekin on päästä kokemaan. Mun joukkue on tosi kannustavainen ja siihen nähden että tää on oikeastaan ensimmäinen kerta kun kunnolla pelaan koripalloa, voisin kai olla huonompikin. Jos ei muuta, niin viidet koristreenit viikossa pitää ainakin hyvin kunnon yllä.

(ja se on hyvä nyt kun kiitospäivän ja joulun aikaan tulee syötyä ehkä tavallista enemmän...)

Kiitospäivää vietettiin täällä tosiaan marraskuun 26. päivänä. Meillä sitä juhlittiin koko perheen voimin ja myös mun host-isän vanhemmat, mun host-isovanhemmat, tulivat juhlimaan sitä meidän kanssa. Me syötiin hyvin kaikkia perinteisiä kiitospäivä-ruokia, katottiin jalkapalloa ja pelattiin lautapelejä iltaan asti. Saatiin myös aikamoinen lumimyräkkä juuri kiitospäiväksi, ja oli ihanan tunelmallista vaan olla ja nauttia hyvästä ruoasta ja seurasta.




Perjantaina pääsin koulukaverin mukana katsomaan kunnon futispeliä isolle areenalle Lincolnissa. Se oli aivan hullua, 90 000 Huskers-fania huutamassa ja kannustamassa, ilotulituksia ja meidän talon kokoiset kaiuttimet. Alla oleva kuva voi antaa jonkinlaisen käsityksen millaista se oli, mutta oon kyllä sitä mieltä että ei sitä voi ymmärtää ennen kuin on itse päässyt sen paikan päällä kokemaan. Lämpötila oli nollan alapuolella, eikä me voitettu, mutta niinkuin kaikki mulle täällä sanoo: "You can't come to Nebraska and not go to a Huskers football-game."      


Ton futispelin takia en päässyt black friday -ostoksille, mutta jääpähän jotain to do -listalle. Meillä on ensimmäinen koripallopeli ens perjantaina, ja viikonloppuna vietetään pikkujouluja meidän vaihtari-porukan kanssa, kiva viikko siis edessä. Jokaisen vaihto-oppilaan täytyy valmistaa joku perinteinen jouluruoka omasta kotimaasta meidän pikkujouluja varten, ja mä päätin että teen porkkanalaatikon, nam! Mitä on joulu ilman porkkanalaattikkoa? Mä oon ihan surkeana kun en pääse juomaan glögiä tänä jouluna, mutta enköhän mä selviä... :-D 

Ihanaa joulunodotusta sinne kaikille! 

Anni